Kerran vuodessa

Joka vuosi maaliskuun 8. päivänä pengon korulippaastani esille tämän hopeariipuksen. Ostin sen nuoruudessani Aarikasta v. 1975 kansainvälisen naisten vuoden merkeissä ja siitä lähtien se on päässyt esille aina kevään koittaessa. No, vuosi oli monella tapaa itselleni iso vuosi - aikuistumisen alku!

Iloista Naistenpäivää meille kaikille!

Kevättakki

En voi tajuta, mihin nämä viikot ovat hujahtaneet. Uusissa työkuvioissa on tietysti painettu hullun lailla pitkääkin päivää, mutta silti! Ollaan jo helmikuun puolenvälin yli!

Ollaan monella tapaa vähän välitilassa; sydäntalvesta on selvitty, muttei ole oikein vielä kunnon kevät. No, kunnon lumimyräkkähän voi vielä yllättää moneen kertaan ja tulla vielä vaikka paukkupakkasetkin. Mutta päivä on pidentynyt, valoisuus alkaa kuitenkin voittaa ja aamulla kuulee jo ensimmäisten pikkulintujen viserrystäkin. Unelmoin jo kävelykengistä ja kevättakista....  Tahtoisin uuden oranssinpunaisen takin....

                 

Kuvat alkujaan täältä ja täältä                                          

Josko vai eikö....

Sain jo joitakin viikkoja sitten NinaÖ:ltä haasteen tunnustuksiin. Lämmin kiitos haasteesta. Ihana ylläri kiireen keskellä, vaikka hetken mietinkin, että josko vai eikö......  No, jotain nyt kuitenkin... Siis kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni - näillä mennään!

1. Poden par'aikaa kevyttä koirakuumetta. No, järki käteen - juuri nyt ei arki anna myöten! Viimeistään sitten eläkkeellä...
 

2. Auto alkaa A:lla, vaikka en uskonut sillä olevan väliä.

3. Olen surkea kokki.

 

4. Rakastan hyvää ruokaa. (Huomaa lievä ristiriita edelliseen).

5. En syö koskaan salmiakkia enkä lakritsia. Tulee huono olo. Suklaa maistuu sitäkin paremmin.

6. Olen oman sisarussarjani keskimmäinen, mitä se nyt sitten ikinä minusta kertookaan.

7. Itse olen jo aikuistuneen poikakullan onnellinen äiti. Isoin juttu elämässäni.

8. Aina pitäisi olla seuraava lomareissusuunnitelma realisoitumassa. Just nyt ei ole. Paha juttu, sanoisin. 

Nyt olen tosi tylsä ja jätän haasteen vyöryttämisen ihan ilmaan. Mutta nappaa koppi, jos tuntuu omalta!

 

Uutta Vuotta!

Vuosi vaihtui ajallaan, vanha jäi taakse ja uusi lähti jo käyntiin. Edellisestä vuodesta jäi mieleen monta mukavaa juttua; talvella saatiin perheeseen kihlapari (ihanaa!), keväällä lomailtiin Dubaissa, välillä tehtiin töitä oikein urakalla, kesällä matkustettiin rahtilaivalla,....  Mutta mukaan mahtui kyllä myös stressin ja hermoilun makua ihan riittämiin. Kaikki asiat kun ei aina mene ihan niin kuin Strömsössä, vaikka kuinka tekee suunnitelmat ja planit muka kaiken varalle. Elämä kun yllättää!

Mutta nyt aloitellaan ihan uutta vuotta ja näköpiirissä on isoja ja iloisia asioita niin työrintamalla kun privaatissakin. Ilmassa on kosolti onnistumisen ennusmerkkejä. Vaikka varmasti tämäkin vuosi yllätää omalla tavallaan. Näissä merkeissä toivotan minäkin kaikille

                                             Onnellista Uutta Vuotta 2013!

Juhla voi alkaa...

Rauhallista Joulua kaikille!

Uusi tulokas

Blogini on jäänyt viimeisten viikkojen aikana ihan taka-alalle. Uudet, innostavat työhaasteet ovat vieneet ja helmitarvikkeetkin on pidetty siististi pakattuina. Nyt helmitilpehöörit on kaivettu taas työhuoneen pöydälle, joten eiköhän sieltäkin jotakin kohta kuulu.....  tuleehan Joulukin tuota pikaa!

Lähisukuun saatiin eilen uusi tulokas, kun anoppilaan saapui uusi koira. Edellinen vanhus kun lähti ansaitusti koirien taivaaseen muutama viikko sitten eikä talossa ole totuttu eloon ilman koiran tuhinaa. Tämä koirurouva löytyi "Rekku Rescuen" kautta, olihan haussa anopilleni pentuvaiheen jo ohittanut seuralainen. Tulokas matkasi Virosta, luovutettiin meille kuljetusapulaisille eilen illalla ja heti autossa koira rauhoittui sylissä kaivautuen takin ja viltin uumeniin.

Tulokas on ulkonäöltään aito takkutukka, ruipeliini (koviakin kokenut) - mutta jo ensivaikutelmaltaan kiltti ja luottavainen, oikean seurakoiran perikuva. Ja mikä tärkeintä anoppi ja koira löysivät heti toisensa! Seuraava etappi on sitten saada täälläkin monasti vilahtanut Penny ja tämä uusi tulokas löytämään koiraystävyys. Toivotaan että näistä tulee hyvät kamut!

Matkailu piristää aina!

Pitkä viikonloppu Roomassa keskellä harmainta syksyä piristi vaikkei ilma meitä ihan auringolle hellinytkään - lämmintä kuitenkin, vähän sadettakin...  

Kiireetöntä kiertelyä historian pyörteissä kaupungilla, visiitti uudessa modernin taiteen museossa Maxxissa ja tietysti mutkatonta, hyvää ruokaa enemmän kuin tarpeeksi. Ja Paavikin nähtiin ihan livenä! Taas ihana reissuviikonloppu!

Pietarinkirkon aukiolla

Paavi Benedictus XVI

Ehdoton suosikkini Roomassa;

 Pantheon - kaikkien jumalten temppeli

Maxxi