Tanssiaisiin

Ilokseni sain tehdä ensimmäisen kerran korun myös vanhojenpäivän tanssiaisiin. Jo syyspuolella selailin paria alan vinkkikirjaa ja vähitellen malli alkoi elää ajatuksissa. Onneksi on ollut aikaa pyörittää mielikuvia ja mallailla sävyjä. Sai kerrankin rauhassa tuntea sitä suunnittelun riemua. Jo lähtökohtaisesti halusin saada juhlakoruun tietysti arvokkuutta, mutta niin ettei mentäisi pönötyksen puolelle. Ja niin että korua voisi ehkä myöhemminkin käyttää muutenkin kuin vain iltapuvun kera. Muutaman illan näpersin, pari kertaa teippasin peukalon korupiikkien jäljiltä, välillä vähän ähisinkin. Ja tässä se nyt on; makeanvedenhelmiä, swarovskin biconeja, kiinalaisia kristalleja... ja kaikki metalliosat hopeoituina. Tanssijaispuku on kaunis, olkaimeton, kantajalleen erinomaisesti sopiva selkeälinjainen luomus - kuvan olen nähnyt. Uskon, että solisluiden kohdalle asettuva koru yhdessä kuvassakin korun alla näkyvän shaalihuivin kanssa luo juhlavan kokonaisuuden. Toivottavasti juhlija itsekin tuntee tämän omakseen.

 

Juhlijoilla on vielä varmasti edessä viimeiset tanssiharjoitukset, kampaajat ja muut valmistautumiset. Mutta sitten minun puolestani ihanaa ja unohtumatonta juhlapäivää; Elina, nauti päiväsi jokaisesta pyörteestä! Olihan se päivä itsellenikin aikoinaan iso elämys....  Lämpöiset terveiset vaan tanssikavaljeerilleni ja muille vanhoille lukiokavereille ympäri maailman! (koodi: Apollon Yhteiskoulun vanhat -78)